Retkisämpylät Evolle

Kylläpä olen ollut viime aikoina laiska, kun näitä blogipäivityksiä on tullut niin harvakseltaan. Tai noh, en tiedä voiko puhua kuitenkaan laiskuudesta. Uuteen työhön perehtyminen on tainnut vähän viedä voimia ja aivotyötä ei ole töiden jälkeen kauheasti jaksanut tehdä. Olen muuten ollut todella tyytyväinen tuohon päätökseeni työpaikan vaihdon suhteen. Päivittäin olen kiitellyt itseäni tästä, voisiko sanoa rohkeudesta. Perfektionistia minussa on toki ärsyttänyt suunnattomasti, kun monen asian suhteen on vielä aika pihalla, mutta nopeastipa tuohon hommaan on loppuen lopuksi päässyt jo kiinni. Eipä minulta täydellistä suoritusta ja osaamista taida tässä kohtaa odottaa muut kuin minä.

Viikko sitten lauantaina olimme Evolla mieheni ja koiran kanssa iltapäivän retkeilemässä. Säät suosi vähän liiankin hyvin ja ennen lähtöä mietiskelin, että paistutaanko metsään, mutta riittävällä nesteytyksellä (yhteensä 5 l vettä ja kivennäisvettä) pärjäsi hyvin. Ei muuten kauheasti ylimääräistä vettä jäänyt. Oli aivan ihanaa kulkea pitkin metsiä, mitä nyt ympärillä pörräävät ötökät välillä ärsytti, mutta Lapissa kasvaneena noihin on tainnut jokseenkin tottua. Evo on retkeilyalueena mukava, vähän tosin reittien huono merkintä harmitti. Tai siis itse reitti oli riittävän hyvin merkitty, mutta sille merkitylle reitille löytäminen ei ollutkaan niin simppeliä mitä nettisivuilla annettiin ymmärtää. Plussaa alueelle siitä, että koirat ovat alueelle tervetulleita, kunhan ne pitää kytkettynä. Tuo meidän karvakorva nauttikin suunnattomasti metsässä pomppimisesta ja järvessä itsensä viilentelystä.

Makkara olisi maistunut tällekin retkeilijälle.

Retkellehän ei voi luonnollisestikaan lähteä ilman retkisämpylöitä, makkaraa ja rusinoita. Tein meille gluteenittomia sämpylöitä jotka oli niin herkullisia, että niitä täytyi tehdä viime viikolla jo uusi satsi. Miehenikin tuumasi niiden olevan parhaita gluteenittomia leipiä mitä hän on koskaan syönyt. Kiitos kuuluu hyvälle reseptille jonka löysin Puolitiessä blogista. Kuten olen joskus tainnut mainita olen sen verran huono ja kokematon leivän tekijä, että vielä en uskaltanut reseptiä lähteä soveltamaan vaan noudatin sitä suorastaan orjallisesti. Sämpylöitä en tosin pyöritellyt vaan annostelin ne suoraan lusikalla pellille. Helppoa!

Retkisämpylät

vähän reilu 1/3 pkt hiivaa

4 dl vettä

reilu ruokalusikallinen psylliumia

1 rkl pellavansiemeniä

3 dl gluteenittomiakaurahiutaleita

3 dl tattarijauhoa

½ dl öljyä (maun mukaan rypsi-, oliivi- tai kookosöljyä)

1 tl suolaa  

ripaus sokeria tai pieni loraus hunajaa

 

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää psyllium, pellavansiemenet sekä kaurahiutaleet. Anna turvota  kymmenen minuuttia liinan alla. Sekoita joukkoon muut ainekset sähkövatkaimen avulla. Nostele taikinaa samankokoisiksi kasoiksi pellille, jos haluat tasaisen muotoisia sämpylöitä voit taputella sämpylät öljytyin käsin tasaisiksi. Kohota pellillä liinan alla 20-30 minuuttia. Paista 225 asteessa noin 10-13 minuuttia, sämpylöiden koosta riippuen. Varo paistamasta liian pitkään, ettei sämpylöistä tule kovia.

Sämpylät kulkevat kätevästi suodatinpussissa ja niistä ne on helppo syödäkin.